Joo-o... se oli sitten 5. koiran lähtö perhepiirissä vuoden ja kahden kuukauden aikana (toim.huom. Olga, Papan Retu, Akan siskon Ritu, Iiro ja nyt...)

Omo oli rodultansa suomenajokoira. Akan ja sen isän yhteishuoltajuus. Akan isän kuoltua elokuussa, Omo muutti Akan serkulle.

Nooh... täydellinen elämän muutos 8,5vuotiaana oli kai liikaa. Omo siis oli aikaisemmin tottunut viettämään elämäänsä tarhassaan tarkkaillen ympäristöä. uusi koti sijaitsi rivitalossa, ja jahtiin pääsi silti. Omo alkoi talven aikana juoda tolkuttomasti, söi kuin hevonen ja laihtui.

Tänään oli sitten (jälleen) Akan aika tehdä se viimeinen palvelus. Omo pääsi autuaammille jahtimaille, toisena mahdollisena vaihtoehtona insuliinipiikitys :(